Suomalaiset keskimäärin pelaavat paljon rahapelejä, kuten lottoa, vedonlyöntiä, raha-automaatti- ja kasinopelejä. Noin neljä viidestä on pelannut ainakin joskus jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana. Osalla pelaaminen voi johtaa riippuvuuteen saakka. Suomessa rahapelien pelaaminen on hyvin keskittynyttä: eniten pelaavan 5 prosentin joukon kulutus vastaa puolta koko rahapelikulutuksesta. Suomessa arvioidaan olevan yli 110 000 ihmistä, joilla on eriasteisia ongelmia rahapelaamisessa.
Rahapeliriippuvuus on WHO:n kansainvälisen ICD-11 -tautiluokituksen mukaisesti mielenterveyden häiriö. Kyseessä on toiminnallinen riippuvuus, joka rinnastuu esimerkiksi päihderiippuvuuteen. Määritelmän mukaan kyse on riippuvuudesta silloin, kun uhkapelaaminen on jatkuvaa ja pakonomaista, kun se aiheuttaa ongelmia muille elämän osa-alueille ja kun sitä on jatkunut vähintään vuoden ajan. Tämä voi ilmetä ihmisen elämässä psyykkisinä, fyysisinä, sosiaalisina ja taloudellisina ongelmina.
Miten peliongelma kehittyy?
Pelaamisen kehittyminen riippuvuudeksi tapahtuu hiljalleen kolmen vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa pelaaja saa merkittäviä voittoja, jotka tuottavat mielihyvää ja kannustavat jatkamaan pelaamista uusien voittojen toivossa. Toisessa vaiheessa pelaajan motiivina on voittaa takaisin jo hävittyjä rahoja, samalla usko omiin mahdollisuuksiin on edelleen vahva eikä pelaamisesta mahdollisesti jo aiheutuneita haittoja pidetä vielä ylitsepääsemättöminä. Kolmannessa vaiheessa pelaaminen hallitsee jo ihmisen koko elämää ja siitä aiheutuvat haitat ovat jo huomattavia.
Yksi peliongelman tunnistamista ja sitä kautta myös hoitoa haittaava seikka on peliriippuvaisen itsensä taipumus kieltää asia ja pyrkimys peitellä ongelmiaan muilta. Riippuvuuteen liittyy usein vahvaa häpeää ja ahdistusta. Valtaosalle pelaajista ei kuitenkaan kehity riippuvuutta, vaan pelaaminen on mukavaa ajanvietettä, jopa harrastus. Pelaaminen voi olla sosiaalista, rentouttavaa, sopivassa määrin jännittävää ja lisäksi se voi parantaa pelaajan tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.
Miksi toisille sitten kehittyy peliriippuvuus ja toisille ei? Taustalla vaikuttavat sekä pelaajan että pelin ominaisuudet. Toiset ovat alttiimpia riippuvuuksien muodostumiselle (esimerkiksi geneettisesti). Masennuksen, sosiaalisten suhteiden vähyyden tai elämänvaiheeseen liittyvän kriisin on todettu vaikuttavan peliriippuvuuden synnyn taustalla. Pelaaminen on voinut toimia keinona paeta näitä elämäntilanteeseen liittyviä haasteita. Myös tietyt pelien ominaisuudet voivat edesauttaa riippuvuuden kehittymistä, kuten rahapeleissä ajatus nopeista ja suurista voitoista.
Usein myös pelien nopea tahti ja visuaalisuus sekä verkkopeleissä tarinallisuus yhdessä ilman pelin selkeää päätepistettä vaikeuttavat pelaamisesta irrottautumista. Veikkauksella on omat ”punaiset pelinsä” joita se ei lain mukaan saisi mainostaa, joskin he avoimesti kiertävät tätä kieltoa kutsumalla mainontaa tuoteinformaation jakamiseksi. Lisäksi kaikki muut nettikasinot ovat Suomessa tyystin kiellettyjä; niillä saa pelata, mutta kasinot eivät voi markkinoida palveluitaan.
Myös ympäristötekijöillä on vaikutusta peliongelman muodostumiselle, esimerkiksi sillä pystyykö pelaamiseen uppoutumaan keskeytyksettä, kuten kotona yksin pelatessaan. Pelikoneiden saavutettavuudella ja sijoittelulla julkisissa tiloissa (esimerkiksi kauppojen sisääntuloaulat) on myös oma merkityksensä.
Peliongelman hoito
Kuten edellä jo mainittiin, tunnistaminen vaikeus – riippuvaisen itsensä vielä mahdollisesti peitellessä asiaa – hankaloittaa peliongelman hoitoa. Ensimmäinen askel hoidon aloittamisessa on yhteydenotto peliriippuvuuksia hoitaviin tahoihin, esimerkiksi soittamalla tai chat-palvelussa. Peliriippuvuuksiin on tarjolla ryhmä- ja yksilöterapiaa sekä tarvittaessa jopa hoitoa kuntoutusyksikössä. Erilaiset lyhyt-, kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat ovat usein riippuvuuksien hoidossa käytettyjä menetelmiä. Joskus terapian rinnalla voidaan lääkärin määräyksestä käyttää myös lääkitystä. Tärkeää on myös hoitaa peliriippuvuuden taustalla ja/tai rinnalla mahdollisesti vaikuttavia ongelmia, kuten masennus ja päihderiippuvuus. Hoidon kesto vaihtelee ja on riippuvainen sekä käytetyistä menetelmistä että itse ongelman laajuudesta ja kestosta.
Mistä haen apua?
Suomessa tukea ongelmapelaamiseen antaa esimerkiksi maksuton Peluuri-puhelinpalvelu (puh. 0800 100 101, arkisin klo. 12-18). Peluurilla on myös tukipalvelu verkossa ja mahdollisuus hakea kahdeksan viikkoa kestävään Peli poikki- verkkoterapiaan. Pelirajaton tarjoaa vertaistukea eri muodoissa sekä pelaajille että heidän läheisilleen. Lisäksi A-klinikoiden avohoitoyksiköt tarjoavat apua eri puolilla Suomea.
