Terveys
Runsaasti käytettynä alkoholi heikentää elimistön vastustuskykyä, ärsyttää mahalaukun limakalvoa, vaurioittaa mahaa ja voi aiheuttaa haimatulehduksen.
Alkoholin vaikutukset kohdistuvat myös hermokudoksiin ja runsas käyttö johtaa vähitellen esimerkiksi älyllisen suorituskyvyn laskemiseen.
Runsas alkoholi aiheuttaa maksa-arvojen nousua, rasvamaksaa ja maksakirroosia. Yleisin maksasairauksien aiheuttaja länsimaissa on alkoholi. Suomessa maksakirrooseista 60-80 prosenttia johtuu alkoholista.
Suurkuluttajilla on moninkertainen riski sairastua epilepsiaan, dementiaan ja aivoverenvuotoon. Alkoholi nostaa verenpainetta ja pitkäaikainen suurkulutus aiheuttaa hormonihäiriöitä, hedelmättömyyttä ja impotenssia.
Lääkkeet
Lääkkeen teho voi alkoholin myötä vahvistua tai heikentyä. On olemassa lääkkeitä, joiden kanssa alkoholi ei sovi yhteen ja lääkkeitä, joiden kanssa se kohtuukäytettynä sopii.
Alkoholi saattaa lisätä ruoansulatuselimistön verenkiertoa ja samalla nopeuttaa lääkkeen imeytymistä. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat alkoholin kanssa lisätä tokkuran sekä humalan tunnetta. Kipulääkkeet yhdessä alkoholin kanssa voivat aiheuttaa hengityspysähdyksen.
Raskaus
Raskauden aikana nautittu alkoholi läpäisee helposti sikiön. Pitoisuudet nousevat erityisen korkeiksi sikiön vesipitoisuuden osissa, kuten aivoissa.
Tarkkoja turvallisuusrajoja ei raskausajan alkoholinkäytölle ole määritetty. Näin ollen alkoholin käyttöä on syytä välttää raskauden aikana.
Suomessa arvioidaan vuosittain syntyvän noin 300 lasta, joilla on alkoholin aiheuttamia häiriöitä. Tällaisille lapsille ovat tunnusomaisia piirteitä pieni pää, ärtyneisyys, levottomuus ja hidas henkinen sekä fyysinen kehitys.
Ravitsemus
Yhdessä grammassa alkoholia on energiaa 7 kcal. Alkoholista muodostuukin elimistölle joutilasta rasvaenergiaa, joka varastoituu maksaan tai ihon alle. Mitä väkevämpi tai makeampi juoma on, sen enemmän se sisältää energiaa.
Imeytyminen ja palaminen
Erittäin suurten alkoholimäärien juominen nopeassa tahdissa voi johtaa hengityksen pysähtymiseen. Tappava veren alkoholipitoisuus on noin 5 promillea, mutta hengenvaarallinen lukema on 3 promillea. Suomessa kuolee vuosittain alkoholimyrkytykseen 4000 henkilöä.
Alkoholi alkaa imeytyä vereen jo mahalaukusta. Valtaosa imeytymisestä tapahtuu ohutsuolen alkuosassa. Vereen tuleva alkoholipitoisuus riippuu juomiseen käytetystä ajasta, alkoholin väkevyydestä, ravitsemustilasta, sukupuolesta sekä kehon rakenteesta ja painosta.
Alkoholin poistumisnopeus on vakio. Sitä ei voi nopeuttaa millään poppaskonsteilla, ei vahvalla kahvilla, eikä liikunnalla. Alkoholia ”palaa” 1 g puhdasta alkoholia 10 painokiloa kohden tunnissa. Yksi annos alkoholia poistuu elimistöstä kahdessa tunnissa, viinipullollinen 8 tunnissa ja vodkapullollinen vuorokaudessa.
Humala
Alkoholijuomien sisältämä etyylialkoholi saa aikaan humalan. Rasvaliukoinen aine vaikuttaa aivojen hermosolun kalvoihin muuntaen niiden toimintaa. Juomisen alkuvaiheessa veren vähäinen alkoholipitoisuus vilkastuttaa joitakin toimintoja, kun taas alkoholipitoisuuden kasvaessa toiminnot lamaantuvat. Pienikin määrä alkoholia lisää havaintovirheitä, hidastaa reaktioita ja toimintoja.
Krapula
Kun veren alkoholipitoisuus kääntyy laskuun, esiintyy väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Krapula on pahimmillaan, kun miltei kaikki alkoholi on poistunut elimistöstä. Krapulan voimakkuus on useimmiten suoraan verrannollinen humalatilan voimakkuuteen.
Krapulaan ei ole olemassa lääkettä. Fyysinen rasitus ja ponnistelu krapulassa on ehdottomasti kielletty. Lisärasitus krapulassa voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen.
Humalan haku
Alkoholi on merkittävin suomalaisen miehen ennenaikaiseen kuolemaan johtava tekijä. Yksin alkoholi aiheuttaa noin 5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Suomessa. Perinteinen humalahakuinen juomatapa ei ole hävinnyt. Juomatapatutkimusten mukaan reilut 10 prosenttia aikuisista on raittiita ja alkoholin suurkuluttajia on 5-10 % aikuisväestöstä.
Alkoholin käyttö on lisääntynyt etenkin naisten ja nuorten keskuudessa. Naisten on todettu olevan alttiimpia alkoholin riskeille kuin miesten.
Kulutus
Suomessa kulutetaan vuosittain alkoholia 6,5 litraa henkilöä kohden. Tilastoimatonta alkoholia juodaan arviolta kaksi litraa asukasta kohden. Kulutuksen arvioidaan kasvavan lähitulevaisuudessa 8-12 litraan.
Alkoholismin hoito
Taipumus alkoholismiin on perinnöllistä ja alkoholille altistavia geenejä on useita. Silti alkoholi on vahvasti ympäristöstä riippuvainen sairaus, johon vaikuttavat perhesuhteet, kasvatus, normit, alkoholin saatavuus ja juomatavat.
Alkoholismia voidaan hoitaa. Alkuun pääsee työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Myös A-klinikat ja AA:n auttava puhelin 09 750 200 (klo 9-21) neuvovat jo ongelman alkuvaiheessa.
