Kuntosalilla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4 hyvinvointia, mutta kuinka mielemme voi? Mielen kuntosali opettaa hallitsemaan mielt\u00e4 kokonaisvaltaisesti itsetutkiskelun sek\u00e4 rentoutumis- ja keskittymisharjoitteiden avulla. Nykyp\u00e4iv\u00e4n hektinen el\u00e4m\u00e4ntyyli tarttuu l\u00e4hes jokaiseen. Kaikilla on kiire ja s\u00e4nn\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4 hosuen edestakaisin. Keho k\u00e4y stressikierroksilla aamusta iltaan ja uni ei tule. Mik\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4isi jatkuvan stressikierteen? Vastaus on rentoutuminen.<\/p>\n
Mutta mik\u00e4 neuvoksi, kun jatkuvan paineen ja kiireen alla el\u00e4v\u00e4 ihminen ei ehk\u00e4 osaakaan en\u00e4\u00e4 rentoutua? Helpottava tieto on, ett\u00e4 my\u00f6s rentoutumista voi oppia. Suomessa jo vuonna 1994 tehdyss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa havaittiin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvill\u00e4 ihmisill\u00e4 stressi- ja j\u00e4nnitystasojen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 alenemista rentoutumisen ansiosta. Tutkimuksesta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 rentoutumisella on terveytt\u00e4, oppimista ja luovuutta parantavia vaikutuksia. Tajunnan laskeutuessa normaalilta arkip\u00e4iv\u00e4n tasolta rentoutumisen tilaan, siirtyy vasemman (analyyttisen) aivopuoliskon toiminta oikealle aivopuoliskolle, joka on luovan ajattelun ja tajunnan tiedostamaton puoli. Rentoutuminen siis v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Harvardin yliopiston psykologi Walter B. Cannon muotoili 1960-luvulla stressireaktion sanoilla: pakene \/ puolustaudu. Stressikierteest\u00e4 irtautumiselle l\u00f6ydettiin samassa yliopistossa, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Herbert Bensonin toimesta nelj\u00e4 oleellista asiaa, jotka laukaisevat stressin ja rauhoittavat elintoimintoja: 1) hiljainen ymp\u00e4rist\u00f6, 2) tietoinen lihasten rentouttaminen, 3) mielen keskitt\u00e4minen 10-20 minuutin ajaksi johonkin kohteeseen, kuten esimerkiksi sis\u00e4\u00e4n- ja uloshengitysten seuraamiseen tai lausumalla hiljaa mieless\u00e4 hengityksen tahtiin ”sis\u00e4\u00e4n”, ”ulos” 4) oman ajatustoiminnan suhteen passiivisen asenteen omaksuminen. T\u00e4ll\u00e4 keskittymiskyky\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4 harjoituksella on todettu olevan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia muun muassa syd\u00e4men ly\u00f6ntitiheyden, aineenvaihdunnan ja hengitysnopeuden hidastumiseen. Mieli ja keho rentoutuvat.<\/p>\n
Kehon ja mielen hyvinvoinnilla on selke\u00e4 yhteys. Mik\u00e4 on mieless\u00e4, on my\u00f6s kehossa ja p\u00e4invastoin. Ihminen reagoi ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 sen mukaan, miten h\u00e4n maailmansa tuntee ja kokee. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4nlaatuinen stressi, jolloin syd\u00e4men ly\u00f6ntitiheys kohoaa, aineenvaihdunta kiihtyy, hapenottokyky lis\u00e4\u00e4ntyy jne. Kyseess\u00e4 on siis normaali stressireaktio, joka auttaa meit\u00e4 suoriutumaan vaativasta tilanteesta tai asiasta. Kun tilanne on ohi, mieli palaa lepotilaan, sill\u00e4 kohonneessa suoritustilassa ei voi olla kovinkaan kauan.<\/p>\n
Mit\u00e4 ajattelet kun mielesi on lepotilassa? Kun istut vaikkapa kahvikupin \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja sinulla on puolituntia aikaa ja lupa vain olla.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa miss\u00e4 mieli liikkuu. Miten se liikkuu. Urheileeko mielesi parhaillaan kun istut, vai oletko kenties sittenkin ty\u00f6ntouhussa vaikka t\u00e4m\u00e4n piti olla rentouttava tauko? Mielen tarkkaavaisuus on laji, jota tulee harjoittaa aidon lepotilan saavuttamiseksi. Aito tarve kuunnella itse\u00e4\u00e4n todella tarkkaan, synnytt\u00e4\u00e4 luonnollisen hiljaisuuden ja rentoutumisen. Rentoutuneena on helpompaa tarkkailla mielen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja oppia omien reaktioiden vaikutuksesta el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mieli juoksee kaiken aikaa. ”On kiire, pit\u00e4isi sit\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4, en voi, en pysty, en ehdi, apua.” Kaaos on valmis. Ajattelun virta ja liikkuminen ovat molemmat ihmiselle luonnollisia asioita, mutta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa kiireess\u00e4 my\u00f6s mielenhallinta. Sin\u00e4 itse voit vaikuttaa omiin ajatuksiisi. Hallita kiireen.<\/p>\n
Mielen kiireen hallinnalla on aivan yht\u00e4 suuri merkitys kuin liikunnasta palautumisellakin. Mielen lepotilaan saattaminen voi vaatia aluksi ponnistuksia, sill\u00e4 usein mieli k\u00e4y ylikierroksilla ja huolet kulkevat mukana aamusta iltaan.<\/p>\n
Opettele siis nollaamaan mielesi kiire. Mieli ja keho tiet\u00e4v\u00e4t miten tasapaino saavutetaan, kunhan sille annetaan mahdollisuus. Mieti my\u00f6s mik\u00e4 aiheuttaa mielesi kiireen ja stressin? Mik\u00e4 taas tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4si hyvinvointia? Itsetutkiskelu on mielenhallinnan a ja o.<\/p>\n
Filosofi, hyvinvointitutkija ja -kouluttaja Jani Pienimaa, 30, on harjoitellut mielenhallintaa omakohtaisesti 12 vuotta. Janin kiinnostus asiaan on syventynyt yliopisto-opintojen ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen my\u00f6t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Keskittymis- ja rentoutumisharjoitukset ovat avanneet h\u00e4nelle aivan uuden maailman, jossa mielen ja kehon tasapainon menetelm\u00e4t ja hy\u00f6dyt ovat jokaisen ulottuvilla.<\/p>\n
”Haluan jakaa hyvi\u00e4 kokemuksiani muiden kanssa ja kannustaa ihmisi\u00e4 hallitsemaan omaa mielt\u00e4\u00e4n rakentavalla ja itsetutkisteluun perustuvalla tavalla”, Jani Pienimaa kertoo. ”Nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6paikoilla kiire ja paine ovat l\u00e4sn\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00e4t sairastuvat uupumukseen entist\u00e4 useammin. Uskon, ett\u00e4 jos esimiehet osaisivat hallita ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 haitallisen stressin vaikutuksia, my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4t olisivat motivoituneempia tekem\u00e4\u00e4n samoin. T\u00e4m\u00e4 voi tapahtua my\u00f6s p\u00e4invastoin”, Pienimaa sanoo.<\/p>\n
”Kun ihminen oikeasti tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tekee ja miksi tekee, silloin on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielen rauha niin ty\u00f6ss\u00e4 kuin vapaa-ajallakin”, h\u00e4n jatkaa. Kuntosalilla tekemist\u00e4mme ohjaavat asettamamme tavoitteet ja haluttu tai vallitseva kuntotasomme. Mielen kuntosalilla kuntoa ohjaavat asenteet ja tunteet. Kun tietoisesti irrottautuu hetkeksi, mieli eheytyy ja kiire sek\u00e4 ahdistus kaikkoavat. Siksi Jani Pienimaa onkin alkanut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Mind@Body -koulutuksia.<\/p>\n
Mielen kuntosalilla opetellaan ryhm\u00e4ss\u00e4 hetkellist\u00e4 passiivisuutta, keskittymis- ja irrottautumiskyky\u00e4 ja rentoutumista. Kuinka selvit\u00e4 ja palautua p\u00e4iv\u00e4n haasteista ja kiireist\u00e4 luonnollisella tavalla? Harjoitukset voivat tuntua ensikertalaisesta oudoilta, mutta niiden salaisuus piilee siin\u00e4, ett\u00e4 harjoittelu poikkeaa t\u00e4ysin kaikista p\u00e4iv\u00e4n tekemisist\u00e4. Hetken ihminen keskittyy vain itseens\u00e4.<\/p>\n
”Kun fokusoituu hetkeksi aivan toisenlaiseen tekemiseen, irrottaa ajattelun haasteista ja p\u00e4iv\u00e4n t\u00f6ist\u00e4, silloin mieli lep\u00e4\u00e4”, Pienimaa sanoo.<\/p>\n
Irrottautumisessa passiivisuus tuntuu rauhoittavalta. Keskittyminen ei v\u00e4ltt\u00e4matt\u00e4 ole alussa helppoa, kun on tottunut jatkuvaan mielen liikkeeseen. Hiljalleen harjoittelun edetess\u00e4 ja omien taitojen kehittyess\u00e4 huomaa kuitenkin, kuinka suuri voima oman ajattelun sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 ja mielen hallinnalla on koko el\u00e4m\u00e4nlaatuun.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen irrottautuminen vaativastakin toiminnasta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressin kasaantumista, parantaa luovuutta, unen laatua, tuotteliaisuutta, keskittymiskyky\u00e4, itsetuntemusta ja muistia. Jo hetken rauhoittuminen antaa keholle ja mielelle tilaisuuden tuoda esille omia, t\u00e4rkeit\u00e4 tuntemuksia. T\u00e4m\u00e4 on itsetuntemusharjoittelua. Tunnusteleva ja k\u00e4rsiv\u00e4llinen asenne edesauttaa huomaamaan mitk\u00e4 arvot, tunnesiteet tai valinnat ovat johtaneet nykytilanteeseen. Omakohtaiset oivallukset aikaisempien valintojen vahvistamisessa tai niiden mahdollisessa muuttamisessa auttavat eteenp\u00e4in. N\u00e4in my\u00f6s pitkittyneen stressin syyt l\u00f6ytyv\u00e4t ja niist\u00e4 voi luopua.<\/p>\n
Jatkuvan harjoittelun tuloksena ajatusmaailma tukee enemm\u00e4n yksil\u00f6llist\u00e4 hyvinvointia muuttuen kohti tervett\u00e4 itsekkyytt\u00e4 ja kohti rakentavaa itsenaisyytt\u00e4 eli parempaa itsetuntemusta. Ihminen oppii lukemaan itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla tilanteesta ja vaatimuksista riippuen. Omien rajojen tunnistamisesta on hy\u00f6ty\u00e4. Hyv\u00e4n itsetuntemuksen ja mielen hallinnan my\u00f6t\u00e4 saamme uusia voimavaroja. Asioita joista saamme uutta energiaa, hyv\u00e4\u00e4 oloa, mielihyv\u00e4\u00e4 ja varmuutta omaan itseemme sek\u00e4 tekemisiimme.<\/p>\n
20-30 minuutin p\u00e4ivitt\u00e4inen rentoutumisharjoittelu:<\/strong><\/p>\n Kuntosalilla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4 hyvinvointia, mutta kuinka mielemme voi? Mielen kuntosali opettaa hallitsemaan mielt\u00e4 kokonaisvaltaisesti itsetutkiskelun sek\u00e4 rentoutumis- ja keskittymisharjoitteiden avulla. Nykyp\u00e4iv\u00e4n hektinen el\u00e4m\u00e4ntyyli tarttuu l\u00e4hes jokaiseen. Kaikilla on kiire ja s\u00e4nn\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4 hosuen edestakaisin. Keho k\u00e4y stressikierroksilla aamusta iltaan ja uni ei tule. Mik\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4isi jatkuvan stressikierteen? Vastaus on rentoutuminen. Mutta mik\u00e4 neuvoksi, kun jatkuvan … Continue reading \n
\nvatsahaavan riski\u00e4<\/li>\n