Stressi on hyvin henkilökohtainen kokemus. Tilanteet, jotka tuottavat suurta ahdistusta jollekulle, voivat toisesta tuntua miellyttäviltä – tai täysin neutraaleilta. Usein ajattelemme, että stressi on jotain sellaista, joka vain ”iskee”meihin ulkopuolelta. Tosiasiassa se on sisäinen tapahtuma. Oma kokemuksemme tekee asiasta mahdollisesti stressaavan. Ihminen stressaantuu kun hän tuntee, ettei voi vaikuttaa asioihin.
Stressikokemusta voisi verrata vuoristorata-ajeluun. Joku painuu kyyryyn istuimelleen silmät ummessa ja leukalihakset kireinä ja puristaa turvakaidetta rystyset valkoisina. Toinen taas nauttii jokaisesta uudesta syöksystä ja odottaa innolla uutta kierrosta. Lisäksi on niitä, jotka näyttävät suhtautuvan koko touhuun välinpitämättömästi, lähes kyllästyneesti. Vastaus kysymykseen onko vuoristorata-ajelu stressaavaa, riippuu siis siitä, keneltä kysyy. Todellisuudessa kaikki ovat samassa tilanteessa, mutta ihmisen kokemus ja odotukset vaihtelevat. Vuoristorata-ajelu on erilainen kokemus sen mukaan, miten hyvin ihminen tuntee hallitsevansa tilanteen.
Stressioireet
Ihmisten stressireaktiot vaihtelevat paljon. Jotkut punastuvat, toiset taas kalpenevat. Tunnereaktiot voivat vaihdella ahdistuksesta ja paniikista kiukkuun ja masennukseen. Stressi voi myös aiheuttaa fyysisiä oireita: vatsakipua, ripulia, sydämen tykytystä, ihottumaa, lihaskramppeja, impotenssia. Stressaantunut myös hengittää pinnallisesti ja puhe on usein nopeaa. Pinnallinen hengitys vähentää hapen määrää verenkierrossa ja se voi aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Stressi ei ole vain henkilökohtainen ongelma. Paineiden kasaantuessa valmiutemme heikkenee ja voimamme vähenevät. Stressaantunut ei ole mukavaa seuraa kotona eikä työpaikalla.
Stressi kuuluu elämään
Stressi on erottamaton osa elämää. Se iskee vaikeissa elämäntilanteissa, esimerkiksi läheisen kuollessa, sairastuessa, taloudellisessa ahdingossa, eläkkeelle jäädessä ja uudelle paikkakunnalle muutettaessa. Stressaavalta voivat tuntua töiden aikarajat, liikenneruuhka, avainten katoaminen tai muut erilaiset arjen paineet.
Aina stressi ei ole pahasta. Paineen alla ihmisen suorituskyky lisääntyy – tiettyyn pisteeseen asti. Jokaisen täytyy oppia huomaamaan, missä vaiheessa myönteinen stressi muuttuu haitalliseksi. Joitakin stressitekijöitä voi oppia välttämään, mutta kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Tärkeää on oppia tunnistamaan tilanne: onko sinulla vaikutusmahdollisuuksia. Turhautumisen sijaan keskitä aikasi, tarmosi ja kykysi järkevästi. Jokainen voi opetella lisäämään omaa tilanteiden hallinnan tunnettaan. Jos sinulla on esimerkiksi jatkuva kiire, tee väljempiä aikatauluja.
Vähennä paineita ja opettele rentoutumaan
Rentoutuminen on yksilöllistä. Mikä sopii yhdelle, ei toiselle olekaan yhtä hyvä menetelmä. Omien keinojen löytäminen on useimmille helppoa, kunhan ensin löytyy kipinä ja syntyy päätös ryhtyä hoitamaan stressioireita. Jos tunnet itsesi stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi niin paras tapa päästä rentoutuneeseen olotilaan on ottaa vastuu asiasta ja harjoitella rentoutumista esimerkiksi seuraavien ohjeiden avulla.
Aloita tästä:
Elä tätä päivää
Erehdyksistä voi vain ottaa opikseen. Muutoin ei niitä kannata jäädä murehtimaan. Et voi niille mitään. Miksi raahata perässä vanhaa matkalaukkua täynnä tavaraa, jolle ei ole enää mitään käyttöä.
Opettele sanomaan ”ei”
Ei -sanaa tarvitset niin työssä kuin kotona. Kenelläkään ei ole hyötyä uhrautujasta, joka palaa loppuun.
Helli itseäsi
Älä jää odottamaan, että joku tulee hemmottelemaan sinua, sillä voit helliä itse itseäsi, kun tunnet sen ansainneesi. Itse tiedät parhaiten mikä tuntuu hyvältä: kuuma kylpy, retki metsään, leivoskahvit.
Liikkeelle!
Fyysinen rasitus on tehokas stressin poistaja. Oikealla teholla tapahtuva ( =tuntuu hyvältä) liikunta kohottaa mielialaa ja vähentää ahdistusta ja liikunnan jälkeen on usein virkeä ja tarmokas olo. Lähde liikkumaan kun paineet alkavat kiristyä.
Lakkaa murehtimasta
Murehtimalla saat aikaan päänsärkyä, unettomia öitä, ryppyjä. Yritä tietoisesti lakata murehtimasta asioita etukäteen ja ryhdy aktiivisesti siirtämään ajatukset pois murheista jonnekin, jonne ne häviävät. Monelle musiikki on keino unohtaa ikävät asiat, joku uppoaa ratkomaan ristisanoja, joku menee elokuviin.
Nauti
Nauti pienistä asioista joita maailma on täynnä. Nautinto voi olla lapsen hymy, yllättävä kohteliaisuus, auringonlasku.
Pane asiat tärkeysjärjestykseen
Pane asiat arvojärjestykseen. Muistuta tästä itseäsi kun alat hermostua arkisiin huoliin. Keskity tärkeisiin asioihin. Älä anna keskeneräisyyden häiritä, sillä keskeneräisyys kuuluu elämään.
Pää pystyyn
Selkä suorana näytät vakuuttavalta – myös omissa silmissäsi. Ryhdikkäänä tunnet itsesi rohkeammaksi ja vahvemmaksi.
Nauru helpottaa
Nauru ja hymy laukaisevat jännitystä ja vapauttavat monet tukalat tilanteet. Opettele näkemään asiat positiivisesti ja opettele nauramaan myös pienille asioille. Hymyä on vaikea vastustaa.
Ajattele myönteisesti
Ranskalainen psykoterapeutti Emile Coue´ huomasi 1800-luvun loppupuolella positiivisen ajattelun merkityksen ihmisen terveydelle. Hän huomasi, että myönteinen suhtautuminen elämään ja vahva usko omiin voimiin auttaa mm. pääsemään eroon epämääräisestä levottomuudesta, stressistä. Ihminen voi ikään kuin hypnotisoida itsensä. Emile Coue´n mantra oli: ” Päivä päivältä, ajatus ajatukselta voin paremmin ja paremmin”. Teorian ytimenä on usko siihen, että sanojen voimalla, hokemalla, saadaan mielikuvituksen positiiviset voimat muokkaamaan alitajuntaa ja muutos positiiviseen suuntaa alkaa. Opi tunnistamaan itsetuhoinen sisäinen puhe ja kohtele itseäsi lempeämmin ja saat stressin pysähtymään heti alkuunsa.
