Home » Terveys » Mielen kuntosali

Mielen kuntosali

Kuntosalilla ylläpidetään fyysistä hyvinvointia, mutta kuinka mielemme voi? Mielen kuntosali opettaa hallitsemaan mieltä kokonaisvaltaisesti itsetutkiskelun sekä rentoutumis- ja keskittymisharjoitteiden avulla. Nykypäivän hektinen elämäntyyli tarttuu lähes jokaiseen. Kaikilla on kiire ja sännätään päämäärättä hosuen edestakaisin. Keho käy stressikierroksilla aamusta iltaan ja uni ei tule. Mikä pysäyttäisi jatkuvan stressikierteen? Vastaus on rentoutuminen.

Mutta mikä neuvoksi, kun jatkuvan paineen ja kiireen alla elävä ihminen ei ehkä osaakaan enää rentoutua? Helpottava tieto on, että myös rentoutumista voi oppia. Suomessa jo vuonna 1994 tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa havaittiin työssäkäyvillä ihmisillä stressi- ja jännitystasojen merkittävää alenemista rentoutumisen ansiosta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että rentoutumisella on terveyttä, oppimista ja luovuutta parantavia vaikutuksia. Tajunnan laskeutuessa normaalilta arkipäivän tasolta rentoutumisen tilaan, siirtyy vasemman (analyyttisen) aivopuoliskon toiminta oikealle aivopuoliskolle, joka on luovan ajattelun ja tajunnan tiedostamaton puoli. Rentoutuminen siis vähentää stressiä merkittävästi.

Harvardin yliopiston psykologi Walter B. Cannon muotoili 1960-luvulla stressireaktion sanoilla: pakene / puolustaudu. Stressikierteestä irtautumiselle löydettiin samassa yliopistossa, lääkäri Herbert Bensonin toimesta neljä oleellista asiaa, jotka laukaisevat stressin ja rauhoittavat elintoimintoja: 1) hiljainen ympäristö, 2) tietoinen lihasten rentouttaminen, 3) mielen keskittäminen 10-20 minuutin ajaksi johonkin kohteeseen, kuten esimerkiksi sisään- ja uloshengitysten seuraamiseen tai lausumalla hiljaa mielessä hengityksen tahtiin ”sisään”, ”ulos” 4) oman ajatustoiminnan suhteen passiivisen asenteen omaksuminen. Tällä keskittymiskykyä lisäävällä harjoituksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa sydämen lyöntitiheyden, aineenvaihdunnan ja hengitysnopeuden hidastumiseen. Mieli ja keho rentoutuvat.

Mieli on kehossa

Kehon ja mielen hyvinvoinnilla on selkeä yhteys. Mikä on mielessä, on myös kehossa ja päinvastoin. Ihminen reagoi ympäristöönsä sen mukaan, miten hän maailmansa tuntee ja kokee. Hyvä esimerkki tästä on hyvänlaatuinen stressi, jolloin sydämen lyöntitiheys kohoaa, aineenvaihdunta kiihtyy, hapenottokyky lisääntyy jne. Kyseessä on siis normaali stressireaktio, joka auttaa meitä suoriutumaan vaativasta tilanteesta tai asiasta. Kun tilanne on ohi, mieli palaa lepotilaan, sillä kohonneessa suoritustilassa ei voi olla kovinkaan kauan.

Mitä ajattelet kun mielesi on lepotilassa? Kun istut vaikkapa kahvikupin ääressä ja sinulla on puolituntia aikaa ja lupa vain olla.

On tärkeää tiedostaa missä mieli liikkuu. Miten se liikkuu. Urheileeko mielesi parhaillaan kun istut, vai oletko kenties sittenkin työntouhussa vaikka tämän piti olla rentouttava tauko? Mielen tarkkaavaisuus on laji, jota tulee harjoittaa aidon lepotilan saavuttamiseksi. Aito tarve kuunnella itseään todella tarkkaan, synnyttää luonnollisen hiljaisuuden ja rentoutumisen. Rentoutuneena on helpompaa tarkkailla mielen käyttäytymistä ja oppia omien reaktioiden vaikutuksesta elämään.

Mielen kiire

Mieli juoksee kaiken aikaa. ”On kiire, pitäisi sitä ja tätä, en voi, en pysty, en ehdi, apua.” Kaaos on valmis. Ajattelun virta ja liikkuminen ovat molemmat ihmiselle luonnollisia asioita, mutta on erittäin tärkeää muistaa kiireessä myös mielenhallinta. Sinä itse voit vaikuttaa omiin ajatuksiisi. Hallita kiireen.

Mielen kiireen hallinnalla on aivan yhtä suuri merkitys kuin liikunnasta palautumisellakin. Mielen lepotilaan saattaminen voi vaatia aluksi ponnistuksia, sillä usein mieli käy ylikierroksilla ja huolet kulkevat mukana aamusta iltaan.

Opettele siis nollaamaan mielesi kiire. Mieli ja keho tietävät miten tasapaino saavutetaan, kunhan sille annetaan mahdollisuus. Mieti myös mikä aiheuttaa mielesi kiireen ja stressin? Mikä taas tuo elämääsi hyvinvointia? Itsetutkiskelu on mielenhallinnan a ja o.

[email protected] auttaa

Filosofi, hyvinvointitutkija ja -kouluttaja Jani Pienimaa, 30, on harjoitellut mielenhallintaa omakohtaisesti 12 vuotta. Janin kiinnostus asiaan on syventynyt yliopisto-opintojen ja väitöskirjatutkimuksen myötä entisestään. Keskittymis- ja rentoutumisharjoitukset ovat avanneet hänelle aivan uuden maailman, jossa mielen ja kehon tasapainon menetelmät ja hyödyt ovat jokaisen ulottuvilla.

”Haluan jakaa hyviä kokemuksiani muiden kanssa ja kannustaa ihmisiä hallitsemaan omaa mieltään rakentavalla ja itsetutkisteluun perustuvalla tavalla”, Jani Pienimaa kertoo. ”Nykypäivän työpaikoilla kiire ja paine ovat läsnä joka päivä ja työntekijät sairastuvat uupumukseen entistä useammin. Uskon, että jos esimiehet osaisivat hallita ja ennaltaehkäistä haitallisen stressin vaikutuksia, myös työntekijät olisivat motivoituneempia tekemään samoin. Tämä voi tapahtua myös päinvastoin”, Pienimaa sanoo.

”Kun ihminen oikeasti tietää mitä tekee ja miksi tekee, silloin on mahdollista löytää mielen rauha niin työssä kuin vapaa-ajallakin”, hän jatkaa. Kuntosalilla tekemistämme ohjaavat asettamamme tavoitteet ja haluttu tai vallitseva kuntotasomme. Mielen kuntosalilla kuntoa ohjaavat asenteet ja tunteet. Kun tietoisesti irrottautuu hetkeksi, mieli eheytyy ja kiire sekä ahdistus kaikkoavat. Siksi Jani Pienimaa onkin alkanut järjestää [email protected] -koulutuksia.

Mielen kuntosalilla opetellaan ryhmässä hetkellistä passiivisuutta, keskittymis- ja irrottautumiskykyä ja rentoutumista. Kuinka selvitä ja palautua päivän haasteista ja kiireistä luonnollisella tavalla? Harjoitukset voivat tuntua ensikertalaisesta oudoilta, mutta niiden salaisuus piilee siinä, että harjoittelu poikkeaa täysin kaikista päivän tekemisistä. Hetken ihminen keskittyy vain itseensä.

”Kun fokusoituu hetkeksi aivan toisenlaiseen tekemiseen, irrottaa ajattelun haasteista ja päivän töistä, silloin mieli lepää”, Pienimaa sanoo.

Irrottautumisessa passiivisuus tuntuu rauhoittavalta. Keskittyminen ei välttämattä ole alussa helppoa, kun on tottunut jatkuvaan mielen liikkeeseen. Hiljalleen harjoittelun edetessä ja omien taitojen kehittyessä huomaa kuitenkin, kuinka suuri voima oman ajattelun sisällöllä ja mielen hallinnalla on koko elämänlaatuun.

Itsetuntemus ja terve itsekkyys

Säännöllinen irrottautuminen vaativastakin toiminnasta vähentää stressin kasaantumista, parantaa luovuutta, unen laatua, tuotteliaisuutta, keskittymiskykyä, itsetuntemusta ja muistia. Jo hetken rauhoittuminen antaa keholle ja mielelle tilaisuuden tuoda esille omia, tärkeitä tuntemuksia. Tämä on itsetuntemusharjoittelua. Tunnusteleva ja kärsivällinen asenne edesauttaa huomaamaan mitkä arvot, tunnesiteet tai valinnat ovat johtaneet nykytilanteeseen. Omakohtaiset oivallukset aikaisempien valintojen vahvistamisessa tai niiden mahdollisessa muuttamisessa auttavat eteenpäin. Näin myös pitkittyneen stressin syyt löytyvät ja niistä voi luopua.

Jatkuvan harjoittelun tuloksena ajatusmaailma tukee enemmän yksilöllistä hyvinvointia muuttuen kohti tervettä itsekkyyttä ja kohti rakentavaa itsenaisyyttä eli parempaa itsetuntemusta. Ihminen oppii lukemaan itseään sekä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla tilanteesta ja vaatimuksista riippuen. Omien rajojen tunnistamisesta on hyötyä. Hyvän itsetuntemuksen ja mielen hallinnan myötä saamme uusia voimavaroja. Asioita joista saamme uutta energiaa, hyvää oloa, mielihyvää ja varmuutta omaan itseemme sekä tekemisiimme.

20-30 minuutin päivittäinen rentoutumisharjoittelu:

  • estää stressin kasautumista
  • kasvattaa energiatasoa ja tuotteliaisuutta
  • parantaa muistia ja keskittymiskykyä
  • vähentää väsymystä ja unettomuutta
  • estää/vähentää verenpaineen nousua, migreeniä, päänsärkyä, astmaa ja
    vatsahaavan riskiä
  • nostaa itseluottamusta ja vähentää itsesyytöksiä
  • tuo tunteet paremmin esille
  • kasvattaa palautumisnopeutta.