Mieleinen hunaja

Helikobakteeri

Ihmisen suolistossa elävä helikobakteeri on salakavala seuralainen. Se voi hoitamattomana aiheuttaa mm. vatsahaavan, sydän- tai aivoinfarktin, mahasyövän ja dementian.

Helikobakteerin aiheuttama tulehdus saattaa johtaa mahan limakalvon rauhasten surkastumiseen ja toiminnan häiriöön, eli atrofiseen gastriittiin. Tämä mahan limakalvon sairaus on usein oireeton ja voi jäädä lääkäriltä huomaamatta. Atrofinen gastriitti lisää kuitenkin merkittävästi riskiä saada maha- ja pohjukaissuolihaava tai mahalaukun syöpä sekä sairastua B12-vitamiinivajeeseen. Tämä puolestaan myötävaikuttaa sairastumista myös muihin tauteihin, kuten dementiaan ja depressioon sekä sydän- ja aivoverisuonitukoksiin.

Joka kolmannella suomalaisella

Helikobakteeri (Helicobacter pylori) löydettiin ja sen merkitys ymmärrettiin ensimmäisen kerran Australiassa vuonna 1983. Tämä on monien tutkijoiden mielestä 80-luvun tärkein lääketieteellinen löytö. Helikobakteeri-infektio on eräs yleisimmistä kroonisista infektioista, joka aiheuttaa suurelle osalle maailman väestöstä vakavia sairauksia. Maapallon väestöstä noin puolella, Suomessa joka kolmannella, on useimmiten jo lapsuusiästä lähtien helikobakteeri-infektio. Länsimaissa helikobakteeri-infektio on vähenemässä ja se on nykyään melko harvinainen lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa miten tämä bakteeri tarttuu ihmisestä toiseen. Infektio saadaan yleensä jo lapsena, sen saaminen aikuisiässä on melko harvinaista. Kun ihminen on saanut tämän tartunnan, on infektio sen jälkeen ilmeisen pysyvä koko elinajan.

Usein oireeton

Dyspepsia- eli ylävatsavaivat ovat yleisiä. Niistä kärsii elämänsä jossakin vaiheessa noin kolmannes kaikista ihmisistä, mutta vain osa hakeutuu vaivojensa vuoksi tutkimuksiin. Lääkäriin tulleista yli puolella ei saada vaivojen syytä selville perusteellisissakaan tutkimuksissa. Tällöin syynä on niin sanottu toiminnallinen ylävatsavaiva (funktionaalinen dyspepsia). Joskus vaivojen syyksi paljastuu helikobakteeri. Muita tavallisia ylävatsavaivan syitä ovat sappikivitauti, ruokatorven happoärsytys ja siitä johtuva ruokatorven tulehdus (refluksiatauti), paksusuoliperäiset sairaudet sekä maha- ja pohjukaissuolihaava. Pahanlaatuinen kasvain on harvoin ylävatsavaivan syynä, mutta iän karttuessa kasvaimen mahdollisuus lisääntyy.

Joskus sydämen sepelvaltimotauti saattaa aiheuttaa ylävatsaoireita, mutta silloin oire liittyy selvästi fyysiseen rasitukseen. Helikobakteeri voi elää myös hyvin usein mahalaukun limakalvolla aiheuttamatta minkäänlaisia oireita tai vakavampia sairauksia.

Aiheuttaa haavatautia

Helikobakteerin keksiminen muutti merkittävästi käsitystä mahasyövän sekä maha- ja pohjukaissuolihaavan syntyyn vaikuttavista syistä. Nyt tiedetään, että näiden syntyyn liittyy lähes aina helikobakteeri-infektio ja mahan limakalvon tulehdus. Ennen vuotta 1983 ja vielä pitkään senkin jälkeen uskottiin, että maha- ja pohjukaissuolihaava syntyy ensisijaisesti liikahappoisuuden, stressin ja ahdistuneisuuden seurauksena.

Mahan limakalvolle pesiytyvään helikobakteeri-infektioon liittyy aina mahan limakalvon tulehdus eli gastriitti. Lähes puolet helikobakteeri-infektoituneista sairastuu elämänsä aikana mahan korpus- tai antrumosien tai molempien atrofiseen gastriittiin, joka lisää merkittävästi myös mahasyövän riskiä. Noin 10 % potilaista, jotka kärsivät helikobakteeri-infektion aiheuttamasta gastriitista, sairastuvat vaikeaan mahan korpusosan atrofiseen gastriittiin. Kyseisten potilaiden riski sairastua B12-vitamiinin puutoksen aiheuttamiin sairauksiin, kuten dementiaan, on erittäin korkea.

Nyt havaittavissa myös verikokeella

Helikobakteeri-infektio voidaan todeta hengitysilmasta, ulostusnäytteestä tai verikokeella sekä gastroskopialla, eli mahalaukun tähystyksellä ja siihen liittyvällä koepalojen histologisella tutkimuksella.

Professori Osmo Suovaniemen johdolla Biohit Oyj:ssä kehitetty GastroPanel -tutkimus ja sitä tulkitseva tietokoneohjelma GastroSoft mahdollistaa helikobakteeri-infektion ja atrofisen gastriitin seulonnan ja diagnosoinnin sekä atrofiseen gastriittiin liittyvien maha- ja pohjukaissuolihaavatautien ja mahasyövän riskien määrittämisen verinäytteestä. Tällä tutkimuksella verestä määritettävien arvojen perusteella on mahdollista päätellä onko potilaalla helikobakteeri-infektio ja gastriitti tai atrofinen gastriitti sekä mikä on atrofisen gastriitin vaikeusaste ja missä osassa mahalaukkua se sijaitsee. Samaan tulokseen tähän päivään mennessä on päästy ainostaan tähystystutkimuksella eli gastroskopialla ja sen yhteydessä otettujen koepalojen histologisella tutkimuksella

"GastroSoft-ohjelma antaa saatujen laboratorioarvojen perusteella diagnoosin helikobakteeri-infektiosta ja atrofisesta gastriitista sekä määrittää riskitekijät mahasyövälle ja maha- ja pohjukaissuolihaavataudille", Osmo Suovaniemi selvittää. Tämän lisäksi ohjelma ilmoittaa suosituksen helikobakteeri-infektion hoidolle. "Ohjelma antaa myös suosituksen gastroskopian sekä veren B12-vitamiini- ja homokysteiinipitoisuuksien mittaamisen tarpeellisuudesta", Suovaniemi muistuttaa.

"Tällä yksinkertaisella ja kivuttomalla verikokeella voidaan seuloa vatsavaivoista kärsivistä erilleen ne potilaat, joiden mahan limakalvo on terve ja toimii normaalisti sekä näin merkittävästi vähentää turhia, kalliita ja epämiellyttäviä gastroskopiatutkimuksia ja suunnata niitä kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativiin potilaisiin. Vaikka lääkäri olisikin päättänyt tehdä tai teettää gastroskopiatutkimuksen, niin ennen sitä tehty GastroPanel-tutkimus antaa tietoa potilaan mahdollisesta helikobakteeri-infektiosta sekä atrofisesta gastriitista ja sen vaikeusasteesta ja sijainnista. GastroPanel-tutkimus ei siis kilpaile gastroskopian kanssa, vaan siitä on apua myös gastroskopiatutkimuksia suorittaville lääkäreille", korostaa Suovaniemi.

"Noin 70-80 prosentilla pitkälle edennyttä atrofista gastriittia sairastavilla potilailla on verenkierrossa helikobakteerin vasta-aineita vaikka hengitys- ja ulostetestit näyttäisivät kaiken olevan kunnossa. Jos potilaalla on vaikea atrofia, niin silloin ei edes gastroskopian yhteydessä otetusta yhdestä pienestä koepalasta aina löydy helikobakteereita. Tällaisessa tapauksessa verinäytteestä tehtävä GastroPanelin helikobakteerin vasta-ainetesti paljastaa infektion", Suovaniemi muistuttaa.

GastroPanel-tutkimuksella voidaan Suovaniemen mukaan saada selville myös ruokatorven refluksitaudin ja Barrett'in ruokatorven riski. Barrett´in ruokatorvi on vaikean ja pitkään jatkuneen refluksiataudin komplikaatio. "Se lisää riskiä jopa satakertaisesti sairastua ruokatorven syöpään", Suovaniemi toteaa. GastroPanel-tutkimus on vielä melko tuntematon lääkäreidenkin keskuudessa. Oman terveyskeskuksen lääkäriltä tai omalta työterveyslääkäriltä onkin syytä kysyä mahdollisuutta saada GastroPanel-tutkimus. Yksityisissä laboratorioissa GastroPanelin neljän eri testin hinta on yhteensä 100-110 euroa, josta Kelan taksojen mukainen korvaus on yhteensä 67 euroa.

Luonnollisesti lääkäri voi myös oman harkintansa mukaan pyytää määritettäväksi vain tiettyjä GastroPanelin testejä, ja näistä lääkärin määräämien testien kustannuksista Kelalta voi hakea sen taksojen mukaista korvausta. On kuitenkin otettava huomioon, että edellä mainitut neljä eri testitulosta tarvitaan, jotta GastroSoft-ohjelma kykenee antamaan GastroPanel-tutkimusraportin.

Atrofinen gastriitti voidaan hoitaa

Suovaniemen mukaan monelle lääkärillekin on uutta tietoa, että jos helikobakteeri-infektion aiheuttama atrofinen gastriitti diagnosoidaan ajoissa, se voidaan useimmiten hoitaa helikobakteerin onnistuneella häätöhoidolla. Siten voidaan todennäköisesti välttää atrofiseen gastriittiin liittyvä mahalaukun syöpä ja maha- ja pohjukaissuolihaavatauti.

Mahan korpusosan limakalvon atrofisen gastriitin hoidolla vähennetään todennäköisesti myös B12-vitamiinivajeesta johtuvia sairauksia, kuten dementiaa, depressioita ja ääreishermostovaurioita. B12-vitamiinivaje lisää elimistössä homokysteiinin määrää, mikä puolestaan on riippumaton riskitekijä verisuonten kalkkeutumiselle sekä sydän- ja aivoinfarkteille.

Milloin helikobakteeri-infektio tulee hoitaa?

Mikäli alle 45-vuotiaalla (Suomessa ikärajaa on nostettu 50-55 vuoteen) henkilöllä on ylävatsavaivoja ja helikobakteeri-infektio, nykyisen käytännön mukaan suositellaan helikobakteerin antibiootti- ja happolääkityshäätöhoitoa ("test-and-treat"). Tällä on saavutettu myönteinen hoitotulos vain noin 10%:ssa tapauksista oireiden lievittymisen osalta. Näistä vaivoista kärsivä vanhempi väestön osa suosituksen mukaan tulee tutkia gastroskopialla ja tarvittaessa hoitaa.

Suovaniemen käsityksen mukaan helikobakteeri-infektio tulee kaikenikäisillä hoitaa aina, jos potilaalla on todettu atroofinen gastriitti tai potilaalla on maha- ja pohjukaissuolihaavatauti ja aina kun vatsavaivoista kärsivä henkilö sitä haluaa.

"On kuitenkin muistettava, että helikobakteerin kalliit ja usein turhat häätöhoidot pilaavat elämisen laatua ja lisäävät bakteereiden antibioottiresistenssiä, antibioottiyliherkkyyttä ja ruokatorven refluksitautia. Antibiootit epätasapainottavat suoliston normaalin bakteeriflooran vähintään puoleksi vuodeksi ja lisäävät näin ruoansulatuskanavan vaivoja, toimintahäiriöitä ja mahdollisesti jopa paksusuolen syöpäriskiä", Suovaniemi muistuttaa.

Suovaniemi korostaakin, että turhien hoitojen ja hoitokokeilujen välttämiseksi GastroPanel-tutkimus on nyt yksinkertainen, halpa ja turvallinen tapa vahtia helikobakteeri-infektoituneille ihmisille mahdollisesti kehittyvää atrofista gastriittia ja siihen liittyviä riskejä. "Joka toinen vuosi tai vieläkin harvemmin tehtävillä seurantatutkimuksilla voidaan turvallisesti seurata tilannetta", Suovaniemi toteaa.

GastroPanel-tutkimus on myös käyttökelpoinen menetelmä seurata atrofisen gastriitin parantumista helikobakteerin häätöhoidon jälkeen. GastroPanel on gastroskopiaa herkempi havaitsemaan atrofisen gastriitin pienetkin muutokset parempaan tai huonompaan suuntaan.