Mieleinen hunaja

Suksien voitelu

Hiihtoinnostus tyssää heikosti toimiviin välineisiin. Opastamme seuraavassa useita eri tapoja, millä sukset saa hiihtokuntoon.

Start mullisti voidemarkkinat takavuosina tuomalla markkinoille pitoteipin. Voitelun helppous on avainsana myös pikavoiteissa, jotka on tehty ihmisille, jotka eivät juuri hiihdä ääriolosuhteissa.
"Jos yrität päästä voitelussa helpolla, niin tulos ei ole paras mahdollinen. Pikavoiteet on kuitenkin tehty siksi, että ihmiset uskaltaisivat lähteä ladulle, eikä voitelua pidettäisi peikkona", Startexin markkinointipäällikkö Jari Vierikko toteaa.
Pikavoiteet on suunniteltu käyttäjille, joiden sukset ovat kohtuullisen löysiä ja helppoja hiihtää. Tällöin pitovoidetta ei voi olla paljoa, jottei se vie kokonaan suksien luistoa. Vierikko muistuttaa, että kilpa- tai aktiivihiihtoon tarkoitettu suksi vaatii toimiakseen oikeanlaisen voitelun, pikavoiteet eivät ole suunniteltu niiden pohjiin.

Voitelua eri tarkoituksiin

Startin voitelufilosofia antaa harrastajalle mahdollisuuden valita, miten suksensa voitelee. Jari Vierikon mukaan jako perustuu jopa suoranaiseen laiskuuteen. Enää ei tarvitse miettiä sitä, kuinka paljon hiihtää, vaan sitä, miten halua saada suksensa toimimaan.
"On olemassa helpoin tapa, varmin tapa ja paras tapa. Ihminen itse valitsee kuinka paljon voiteluun on aikaa ja resursseja. Usein ongelmana on, että ei ole tilaa missä lämmittää voiteita, eikä paikkaa mihin suksen voi laittaa kiinni," Vierikko toteaa.
Kiistatta paras suksi saadaan edelleen perinteisellä voitelulla. Luistoalueille sulatetaan voide, joka siklataan pois ja harjataan. Perinteisen suksissa pitoalue karhennetaan, jonka jälkeen laitetaan pohjavoide ja ohuet kerrokset kelinmukaista voidetta. Pitoteipillä puolestaan saa varman pidon lähes koko talveksi. Pikavoiteiden avulla taas pääsee mahdollisimman helpolla. Pikapitoa saa sekä luistona että pitona, ja levitys on helppo tehdä sisätiloissa ilman erillistä voitelutilaa tai suksen kiinnitystä.

Pitoteippi kestää pohjassa

Pitoteipin etuja ovat sen kestävyys ja laaja toiminta-alue. Noin 250 kilometrin hiihtoon riittävä peruspitoteippi on Vierikon mukaan jopa hiukan ylipitävä.
"Pito on kuitenkin perinteisen hiihdon tärkein asia. Perusteippi on tarkoitettu rauhalliselle hiihtäjälle, jolle pito on aivan ehdoton."
Pitoteippi on helppo asentaa suksiin, kunhan seuraa pakkauksessa tulleita ohjeita. Jos asennus tuntuu hankalalta, se kannattaa teettää liikkeessä vaikkapa jo suksia ostaessa.
Yleinen nyrkkisääntö on, että pitoalue on 5-10 senttiä molemmista päistä lyhyempi teipillä kuin voiteilla. Se pitäisikin ostovaiheessa kertoa kuluttajalle.
"Harmillisimmat ylivedot teipin kanssa johtuvat siitä paikasta mihin se laitetaan. Jos teippi laitetaan siteen etuosasta taakse luistoalueelle puoleen väliin, niin puolet teipistä on luistoalueella. Silloin suksi ei luista, eikä välttämättä pidäkään."

Pohjustus

Uusien suksien luistopinta vaatii aina pohjustuksen. Jos pohjustusta ei halua tehdä itse, se kannattaa teettää liikkeessä tai esimerkiksi paikallisen hiihtoseuran voitelupalvelussa. Suksien pohjustus on oleellisen tärkeä asia suksien toimivuuden kannalta. Ainoan poikkeuksen tekevät ns. ämpärimuovisukset.
"Halvimpien suksien pohja on sellainen, että pohjustusta ei tarvita, koska pohja ei ota voidetta juuri vastaan. Tällöin pikavoiteet toimivat jopa lämpövoiteita paremmin", Vierikko toteaa.

Toimi näin:
Puhdista suksien pohja voiteenpoistoaineella kostetulla rätillä tai papeilla. Sulata pehmeä vaha suksen pohjaan luistopinnoille ja siklaa pois lämpimänä. Sulata pehmeä vaha pohjaan, anna jäähtyä kunnolla ja siklaa pois. Toista käsittely useamman kerran. Harjaa suksi messinkiharjalla kevyesti kärjestä kantaan ja lopuksi nailonharjalla.
Lopputulos on sitä parempi kuinka monta kertaa käsittelyn toistaa. Pohjustus voidaan tehdä myös lämpökaapissa, joita löytyy muutamista alan erikoisliikkeistä.

Kuviointi

Suksien pohjaan on mahdollista hiottaa kuviointi. Menetelmää käytetään vain kilpa- ja aktiivihiihtäjien suksiin ja sen avulla parannetaan luistoa märillä ja kosteilla keleillä.

Luistovoitelu

Toimi näin:
Sulata luistovoidetta luistoalueille voiteluraudan avulla. Levitä voide raudalla pohjaan tasaiseksi. Huomioi raudan lämpötila ja se, että voidetta on riittävästi pohjassa. Liian kuuma rauta polttaa pohjan ja liian kylmä ei sulata voidetta. Voide ei saa kärytä. Voiteen annetaan jäähtyä hetki, jonka jälkeen pohja siklataan akryylisiklillä. Siklaa ensin olas. Ole huolellinen, ettei sikli lipsahda olaksesta ja naarmuta pohjaa.
" Aina siklataan kärjestä kantaan. Jos tulee naarmu, niin se tulee mieluummin niin päin."
Pohjaa siklataan niin kauan, kun voidetta irtoaa. Siklauksen jälkeen tehdään nailonharjalla voimakas harjaus.
"Tämä riittää kuntoilijalle, mutta kuvioiduissa suksissa avataan suksen pohjan kuvio työntämällä metalliharjalla muutama veto kärjestä kantaan. Lopuksi harjataan vielä nailonharjalla", Vierikko ohjeistaa.

Pitoalueen karhennus

Pitoalue on syytä karhentaa aina, on käytössä teippi, pikavoiteet tai perinteiset pitopurkit.
Pitoalueen hionta täytyy tehdä kunnolla, eli pinta pitää rikkoa. Hionta takaa sen, että voide pysyy pohjassa. Pitoalue karhennetaan hiomapaperilla, oikea karkeus paperille on 100.
"Moni ajattelee, että santapaperi mikä santapaperi, mutta jos otetaan puuta varten tarkoitettu santapaperi, niin hiomajyvä on paperissa huonommin kiinni. Näin jyvä irtoaa ja jää pyörimään suksen pinnalle ja jäljestä tulee röpelöisen näköinen. Nailoneita ja muovia varten tarkoitettu hiomapaperi tekee oikeanlaisen jäljen", Vierikko sanoo.

Pitovoitelu

Toimi näin:
Poista vanhat pitovoiteet voiteenpoistoaineella. Paksun voidemäärän poistamisessa voit käyttää apuna esim. kuumailmapuhallinta ja voiteenpoistosikliä.
Karhenna pitoalue. Levitä pohjavoide hankaamalla ja tasoita korkilla. Levitä ohuita kelinmukaisia kerroksia ja tasoita huolellisesti jokainen kerros korkilla. Lisää kerroksia hiihdettävän matkan mukaan (n. 5-10 km/kerros).
Levitä pitovoidetta aina useita ohuita kerroksia. Liian paksua kerrosta on hankala levittää.

Liisterivoitelu

Karkeiden jääkelien ja vesikelien pitovoiteena käytetään liistereitä.
Toimi näin:
Lämmitä liisterituubia esim. kuumailmapuhaltimella tai lämpimällä vedellä. Purista tuubista pisaroita pitoalueelle noin 5 sentin välein. Huomioi, että liisterivoitelussa pitoalue on lyhyempi kuin purkkivoitelussa. Levitä liisteri korkilla tai peukalolla tasaiseksi. Älä levitä liisteriä olakseen. Puhdista myös suksien reunat liisteristä. Varo koskemasta tasoitettuun liisteripintaan. Jäähdytä sukset hyvin ennen hiihtoa.

Pitoteipin asennus, toimi näin:

Puhdista suksen pohja ja karhenna pitoalue pitoteippirasiassa olevalla hiomapaperilla. Vedä pitoteipit suksen pohjaan, huomioi, että alue on normaalia voidepesää lyhyempi. Paina pitoteipit suksen pohjaan tiukasti kiinni. Repäise suojapaperit pois.

Pikavoitelu

Pikavoiteet voi levittää helposti sisällä, esim. eteisessä. Myös pikavoitelu kannattaa tehdä aina lämpimässä tilassa lämpimään sukseen.

Pikapito, toimi näin:

Ravista pulloa hyvin ennen käyttöä. Levitä voidetta tasainen kerros pitoalueelle. Anna voiteen kuivua n. 5 minuuttia. Lisää tarvittaessa useampi kerros (tämän oppii kokeilemalla). Pikavoiteen päälle voi laittaa purkkia tai purkin päälle pikavoidetta, jos tarvitsee.

Pikaluisto, toimi näin:

Ravista pulloa hyvin ennen käyttöä. Levitä tasainen kerros voidetta luistoalueelle.

Pitospray, toimi näin:

Ravista pulloa hyvin ennen käyttöä. Suihkuta voidetta noin 10 sentin etäisyydeltä pitoalueelle. Anna voiteen kuivua n. 5 minuuttia ja toista käsittely tarvittaessa.

Luistopasta, toimi näin:

Levitä ohut kerros voidetta levityssienen avulla puhdistetuille luistopinnoille. Anna kuivua muutama minuutti. Harjaa pohja nailonharjalla.

Vinkki lasten vanhemmille

Monesti lapsen suksia on hankala saada pitämään. Jari Vierikko neuvookin laittamaan juniorihiihtäjälle hiihtokengän kannasta suksen kärkeen asti ohut kerros esimerkiksi 0-15 C universalterva-pitovoidetta ja tasoittaa hyvin.
"Suksi pitää ja luistaa silloin lapsella riittävän hyvin. Lapsen paino on niin kevyt, että pitovoiteen ja lumen väliin ei tule niin kovaa painetta, että lumi uppoaisi sinne kunnolla ja suksessa olisi täysi pito."

Yleistä voitelusta

- Perinteisen tyylin suksissa sukseen määritetään pitoalue eli ns. voidepesä. Tämä tehdään ostovaiheessa kaupassa paperilapputestin tai painemittarin avulla.
- Pitoteippiä käytettäessä pitoalue on 5-10 senttiä lyhyempi kuin voiteilla.
- Pitoalue karhennetaan hiomapaperilla. Karhennuksen avulla pitovoiteet pysyvät pohjassa.
- Pitoaluetta ei pohjusteta ja sinne ei laiteta koskaan luistovoiteita.
- Suksia voideltaessa luistovoitelu tehdään aina ennen pitovoitelua.
- Voitelu ja voiteiden poistaminen tulisi pyrkiä tekemään aina sisätiloissa, lämpimässä ja lämpimään sukseen.
- Sukset pitää jäähdyttää (10-15 minuuttia) ennen hiihtämistä.
- Luistopinnat puhdistuvat siklaamalla. Pintoja voi puhdistaa myös niille sopivalla voiteenpoistoaineella. Pikavoiteet irtoavat esim. voiteenpoistoliinalla. Pitoalue puhdistetaan aina voiteenpoistoaineella. Anna voiteenpoistoaineen haihtua ennen uutta voitelua.

Kuljetus ja säilytys

Kuljetettaessa suksia niiden tulee olla niputettuna pohjat vastakkain. Sukset kiinnitetään yhteen tarkoitusta varten suunnitelluilla suksipidikkeillä.
Hiihtokauden jälkeen suksien pohjat puhdistetaan huolellisesti. Luistopinnoille sulatetaan voide, joka jätetään siklaamatta. Näin voide suojaa suksien pohjia kesäsäilytyksen ajan.

Turvallisuus

Pikavoiteita, pitoteippiä tai normaaleja luistovoiteita harvakseltaan käytettäessä ei hengityksen ja käsien suojaamiseen ole erityistä tarvetta. Siirryttäessä fluori- ym. valmisteiden tai liuottimien käyttöön tulee suojainten käyttö hyvinkin tarpeelliseksi.
Voiteita lämmitettäessä ilman hiukkaspitoisuus nousee helposti yli haitallisten arvojen ja fluoriyhdisteiden kuumentaminen voi vapauttaa ilmaan haitallisia yhdisteitä.
Voitelutilan ilmanvaihdon tulee olla hyvä. Kaikilla tilassa oleskelevilla tulisi olla oma henkilökohtainen hengityssuojain. Hengityssuojain tulisi olla varustettu A-luokan kaasusuodattimella ja P2-luokan pölysuodattimella. Jos voitelutyö ei ole päivittäistä eikä kestä useita tunteja, kertakäyttösuojaimen FFAP2 käyttö on käytännöllisintä.
Käytä suojakäsineitä käsiteltäessä usein parafiinejä, fluorivoiteita tai vastaavia yhdisteitä
sekä liuottimia.


Voitelijan varusteita:

- Voiteluteline, voitelurauta, nailonharja, messinkiharja, sikli, olassikli, voitelukorkki, voiteenpoistoainetta, kuituliinaa, kuumailmapuhallin, voiteita

Arvokisoissa mitaleita on voitettu:
- Suoraan pakasta otetuilla suksilla
- Pitoteipillä varustetulla suksiparilla
- Pitopohjasuksilla

Lähteet: Hiihtoliitto, Startex/Jari Vierikko