Kuntonyrkkeily

Kuntonyrkkeilyä harrastaa Suomessa noin 15 000 kuntoilijaa ja naisten osuus harrastajista on kaksi kolmasosaa. Kuntonyrkkeilystä alettiin puhua 1980-luvulla naisten ansiosta. 80-luvun puolivälissä yksittäisiä naisia saapui nyrkkeilysaleille säkkiä hakkaamaan. Tästä innostus virisi pikku hiljaa ja 90-luvun alku toi kuntonyrkkeilyn koko kansan tietoisuuteen.
Kuntonyrkkeily on saavuttanut erityistä suosiota selkävaivoista kärsivien keskuudessa. Perinteinen kuntonyrkkeily on tehokasta selälle ja tulos vain paranee, kun harjoitteet rakennetaan erityisesti selkävaivoista kärsiville. Arviolta peräti joka viides kuntonyrkkeilijä on hakeutunut lajin pariin juuri selkävaivojen takia.
Yhden harjoitustunnin aikana lyödään yli 1000 iskua. Nyrkkeillessä saadaan molemmat vartalonpuoliskot käyttöön. Molemmat kädet joutuvat töihin aivan samalla tavalla.
Törmäysenergia taas laukaisee jännityksiä. Iskettäessä pistekäsineeseen, säkkiin tai muuhun nyrkkeilyvälineeseen syntyy törmäys. Tällöin osa törmäysenergiasta palaa käsivartta pitkin takaisin hartianseudun lihaksiin saakka ja saa aikaan rentouttavan lihasvärähtelyn.
Kuntonyrkkeilyssä on paljon erilaisia liikerytmejä, jotka avaavat selkärankaa ja lantiota. Esimerkiksi maissipallon iskeminen vaatii nopeampaa työskentelyrytmiä kuin säkillä. Nyrkkeily lisää myöskin ylävartalon kiertokykyä ja selän liikkuvuutta sivusuuntaan ja irrottaa lantion lihaksia. Selän terveydelle on tärkeää, että taivutuksia tehdään kaikkiin suuntiin. Myös pakara- ja vatsalihakset saadaan nyrkkeillessä töihin. Heikot pakaralihakset vääristävät helposti lantion asentoa, mutta nyrkkeiltäessä pakaralihakset joutuvat tehokkaaseen työhön.
Toisin kuin yleinen luulo on, ei kuntonyrkkeily ole pelkkää säkin hakkaamista. Kuntonyrkkeilyyn kuuluu kokonaisvaltainen lihasten kunnosta huolehtiminen ja huolellinen verryttely. Toki koska kyseessä on nyrkkeily, lyödään myös säkkiä ja erilaisia välineitä paljon. Lyöminen ei ole kuitenkaan epämääräistä hakkaamista, vaan lyömisessä on tarkka tekniikkansa.
Nyrkkeilyn suurimpia viehätyksiä on juuri tekniikan oppiminen. Koko vartalon hyödyntäminen ja sen oikeaoppiminen käyttäminen tarjoavat haastetta jokaiselle lajin harrastajalle. Jo nyrkkeilijän asento niin jalkojen ja käsien osalta on usein yllättävänkin vaativaa oppia.

- monipuolista, sillä kaikki lihasryhmät joutuvat töihin
- tehokasta, tunnissa kuluttaa jopa 720 kilokaloria
- selkävaivoja ehkäisevää, dynaaminen
- törmäysenergia laukaisee jännityksiä, saa aikaan rentouttavan lihasvärähtelyn
- haastavaa, tekniikan opettelu tarjoaa haasteita.
- halpaa, säkkihanskat ja käsisiteet maksavat yhteensä noin 200 markkaa. Muuten varusteiksi riittävät normaalit sisäliikuntavarusteet

Kuntonyrkkeilytunnin rakenne (60 minuuttia)

1. Alkuverryttelyjakso (n. 10 minuuttia)
2. Tekniikkajakso ( 5-10 minuuttia)
3. Välineharjoitusjakso ( 10-20 minuuttia)
4. Lihaskuntojakso (n. 10 minuuttia)
5. Loppuverryttelyjakso (n. 10 minuuttia)